Laiva jäi taakse, Anton asteli satama-alueen porttia kohti katse tiukasti eteenpäin suunnattuna. Tullikamarin ovesta ilmestyi tuttu tullimies, jolle Anton nyökkäsi jäykän oloisesti. Tullimies vastasi tervehdykseen, vilkaisi Antonin painavan näköistä olkalaukkua, sitten hänen punakoita poskiaan ja lähti lopulta kävelemään laiturin suuntaan huomaamattoman pieni hymynkare huulillaan.
Olkalaukussa oli klasimestari Karlssonin palkka…
